Kuinka kaunis onkaan aurinko, kun sen pitkän ajan jälkeen näkee. Kuinka kirkkaana se valaisee ja saa katselijansa silmät siristämään, esittäytyessään sinitaivaan estradilla, viikkojen pilviverhoissa piilottelunsa jälkeen.
Koko marraskuu oli meillä päin täysin pilvinen, poikkeuksena parin ensimmäisen päivän pienet pilkahdukset pilvien lomasta. Musta marraskuu todella näytti kaikkensa, piilottaen valon pilviensä varjoon.
Vaan kuukauden viimeisenä päivänä, aurinko tuli esiin ja koristi kirkkaansinisen taivaan lempeällä valollaan, pumpulinpehmeän lumikerroksen korostaessa kirkasta kauneutta. Kauneus, niin lumoava kauneus. Kurkkukipuisena flunssassakin oli yksinkertaisesti pakko päästä sitä ikuistamaan :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti